Jouluun ensimmäisen päivän kunniaksi suunnistimme Marinskiin ihastelemaan La Sylphide balettia. Vaikka ostimme liput ajoissa, emme onnistuneet saamaan paikkoja huippusuosittuihin Joutsenlampeen tai Pähkinänsärkijään. Kohtuuhintaiset liput kyseisiin baletteihin, olisi pitänyt ostaa melkein kahta kuukautta aiemmin, olimme siis auttamattomasti myöhässä. Pääasia kuitenkin oli, että ylipäätänsä pääsimme balettiin ja paikkamme teatterissa olivat hinta-laatusuhteeltaan erinomaiset. La Sylphide on yksi perinteisimmistä baleteista. Se kertoo skotlantilaisnuorukaisesta, joka avioliiton kynnyksellä tapaa sylfidin (keijun). Lopun tarinasta, jokainen voi päätellä itse tai turvautua vaikkapa kaikentietävään Wikipediaan.
Dramaattisin hetki esityksessä tapahtui ensimmäisen näytöksen loppupuolella kun naissolistin toisen kärkitossun nauhat aukesivat. Koko yleisö pidätti henkeään ja toivoi, ettei ballerina kaatuisi ja loukkaisi itseään. Ballerina selviytyi kunniakkaasti soolonsa loppuun ja pääsi lopulta sitomaan nauhansa. Pidin kyseisestä baletista, mutta verratessani sitä aiemmin näkemääni Don Quixote – balettiin, esitys jäi ainoastaan kohtalaiseksi kokemukseksi. Vaikken tanssinammattilainen olekaan kykenin erottamaan jopa solistien esityksistä hienoisia puutteita, ei mitään suurempia, mutta Marinski-teatterin ollessa kyseessä, myös odotukset tanssijoiden suhteen ovat huipussaan. Odotan kyllä kieltämättä kevättä ja niitä kaikkia ihania baletteja, joita kevätkaudelle on tulossa.
Viime viikonloppuna syntyneen idean pohjalta päätin tehdä lyhyen täsmäiskun Suomen puolelle ja eihän nyt Itsenäisyyspäivää voi Venäjällä viettää. Kouluviikon päätteeksi suuntasin kuriirikyydillä Lappeenrantaan. Matka sujui erittäin vikkelään ja noin kolmen tunnin päästä lähdöstä olinkin jo Lappeenrannassa. Parasta pikavisiitissäni kuitenkin oli, että ainoastaan muutama ihminen tiesi etukäteen vierailustani, muille se tuli täytenä yllätyksenä! Ihmisten ilmeet olivat kyllä näkemisen arvoisia. Linnanjuhlien katselu oli erittäin hupaisaa, etenkin kun kisakatsomollamme oli aivan oma ”kommentaattori”. Kiitos mahtavasta viikonlopusta! Oli aivan ihana nähdä pitkästä aikaa teitä!
Maanantaina koitti paluu arkeen ja samalla myös Venäjälle. Paluumatka kuriirikyydissä sujui yhtä leppoisasti kuin tullessa, tosin tällä kertaa nukuin koko matkan. ”Kotiin” päästyäni oli edessä taas vierailu viisumitoimistossa ja rekisteröitymisen hoitaminen. Onneksi toimistoon ei ollut pitkää jonoa, vaan kerrankin asiat sutviutuivat sukkelaan. Ensi viikolla on sitten vuorossa joulunajanjärjestelyjä.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti