Alkuviikko sujui rauhallisissa merkeissä opiskellessa ja urheillessa. Salikortin pääsi siis jo kunnolliseen käyttöön. Maanantaina kävimme Elenan kanssa testaamassa puolen tunnin vatsalihasjumpan. Jumpassa tahti oli hieman nopeampi, kuin mihin Suomessa olemme tottuneet. Toisaalta ohjaaja ei kiinnittänyt juurikaan huomiota liikkeiden laatuun tai huilaustaukojen kestoon. Tiistaina pääsin juttelemaan kuntosalin lekurin kanssa. Ilmeisesti lääkärin myöntämä treenauslupa on pakollinen kaikille kuntosalin jäsenille. Oli taas aika mielenkiintoinen seikka käydä lääkärin tarkastuksessa, kun oma venäjän kielentaitoni ja sanavarastoni eivät vielä ihan riitä tällaisiin keskusteluihin. Asiat kuitenkin saatiin selvitettyä, joten seuraavana oli vuorossa personal trainerin tapaaminen, joka esitteli kuntosalin laitteet minulle.
Kuntosalimme ohjaajilta on mahdollista ostaa yksityisiä treenaustunteja, ja tietysti tuntien hinnat roikkuivat huimissa summissa. Muistaakseni 30 kerran treenaus olisi maksanut yli 30 000 ruplaa, kallista on kun 9kk salikortti maksoi 9 000. Keskiviikkona pääsin ilmaiseksi kokeilemaan tällaista treeni kertaa, ihan mukavaa oli, mutta hitusen liian kallista lompakolleni. Sitä paitsi pidän kyllä huomattavasti enemmän ryhmäliikunta tunneista, kuin pelkällä puntilla käymisestä. Oli tosin hieman noloa ja haastavaa selitellä trainerille, etten nyt ihan taida ostaa häneltä niitä treenaustunteja.
Torstaina urheilu vaihtui oopperaan. Tutorini Kristiina oli ostanut meille liput Mihailovskyn teatterissa esitettävään Toscaan. Täällä on tapana, että venäläisille ja ulkomaisille myytävät liput ovat erihintaisia. Kristiina oli tietysti hommannut meille venäläiset liput, jotka ovat huomattavasti huokeammat, kuin ulkomaalaisille (turisteille) myytävät. Teatterissa minun piti tietyin paikoin olla melko hissukseen, ettei henkilökunta tulisi tarkistamaan lippuani. Tässä tapauksessa olisin luultavasti joutunut maksamaan melko reilusti sakkoa, kuinka yllättävää! Elämäni ensimmäinen ooppera näytös oli kyllä elämys ja jo pelkkä teatteri itsessään oli aivan ihastuttava! Valitettavasti oopperan juoni jäi hieman hämäräksi, mutta ainakin dramatiikkaa ja tunteita esityksestä ei puuttunut. Muutama bravo-huutokin jopa kuului yleisön joukosta. Suosittelen lämpimästi oopperassa/baletissa käymistä kaikille Pietarin matkailijoille.
Tekstit
Teksti on taattua Siniä:-) Vilkuilen kuulumisiasi silloin tällöin Kuopiosta käsin, Tea vinkkasi osoitteen. Minäkin innostuin bloggaamaan, mieluisa tapa pitää päiväkirjaa ja toteuttaa itseään kirjoittamalla. Hauskoja ja antoisia hetkiä sinne Pietariin, missä itsekin haluaisin päästä käymään. Loris kävi jokunen vuosi sitten työn puitteissa ja kehui kovasti. Terveiset meiltä kaikilta!
VastaaPoista